2015 edit: ks. uudempi asennusohje täältä.

 


 

OpenERP:n asennus Ubuntu-käyttöjärjestelmän (12.04.3 LTS, joka siis asentui palvelimelle automaattisesti palvelua tilatessa tehdyn valinnan mukaisesti) päälle on on helppoa – jos sen osaa. Kaverilta saamani ohje oli näinkin lyhyt:


To install the Debian/Ubuntu package, add the following line to your /etc/apt/sources.list:

deb http://nightly.openerp.com/7.0/nightly/deb/ ./

And type:

sudo apt-get update

sudo apt-get install openerp

su - postgres -c "createuser -s openerp"


Kaveri luonnollisesti yliarvioi kykyni. Ei minulla ole hajuakaan, miten vi-editorilla tehdään muutoksia sources.list-filekseen. Olenhan minä joskus kuullut tuollaisen editorin nimen mainittavan ja olishan hassut käskytkin siihen Internetin ihmemaailmasta heti löytyneet, mutta…

Puhelinsoitto kaverille ja sain näytön jaon välityksellä todistaa, että asennus todellakin sujui tuon ohjeen mukaisesti. Ja simpsalabim, nyt minulla on oma uusi OpenERP-ympäristö pystyssä! Ympäristöni pitäisi kuuleman vielä suojata paremmin, mutta se kuulosti olevan tuota asennusta jonkun verran isompi harjoitus, joten se jäi ainakin tässä vaiheessa vielä tekemättä. Tuohan on kuitenkin pelkkä kehitysympäristö ja sinne ei tulla viemään mitään asiakkaiden tietoja tms. Jos joku tuonne onnistuu murtautumaan, voin helposti dellata koko ”dropletin” OpenERPpeineen.

Nyt päästään tuolta Ubuntu/Linux-maailman syövereistä paremmin omalle mukavuusalueelle ja itse aiheeseen, OpenERP:n konfigurointeihin ja analysointeihin.

Kaikista helpoin tapa testata OpenERP:piä on ottaa ilmainen 15 päivän kokeilu OpenERP:n omasta SaaS-palvelusta. Ilmaisen kokeilun jälkeen maksu on 25 €/käyttäjä/kk. Edullisempi ja joustavampi ratkaisu on asentaa OpenERP virtuaalipalvelimelle, jonka voi vuokrata helposti teknisten laiteympäristöjen ylläpitoon erikoistuneilta palveluntarjoajilta. Hylkään heti lähdössä vaihtoehdon (ja kehotan asiakkaitakin tekemään samoin), että hommaisin jotain omia servereitä nurkkiin pyörimään. Pidän virtuaalipalvelimen vuokraamista OE:n SaaS-ympäristöä joustavampana ratkaisuna ainakin siitä syystä, että en usko, että esimerkiksi asiakaskohtaisten integraatioiden rakentaminen edes onnistuisi mitenkään tuohon SaaS-ympäristöön. Siellä pääsee kiinni vain itse OpenERP-applikaatioon.

Erppian Oy otti kehitys- ja tuotantoympäristön Tampereella sijaitsevalta Capnova Oy:ltä. Itseänikin miellyttää ajatus samalla paikkakunnalla toimivan yrityksen tukemisesta ja asiakkaillekin voi olla tärkeää, että datat ovat kotimaisen yrityksen hallussa. Se ainakin tuntuu turvallisemmalta ja firma helpommin lähestyttävältä. Yrityksellä on ”kasvot”. Ja jos haluaa, niin konesaliin pääsee katsomaan ihan fyysistä serveriä vilkkuvine ledeineen, jonka uumenissa oma OpenERP hyrrää.

Tätä omaa ratkaisunkehitystäni ja testailuani varten etsin mahdollisimman halvan, mutta kuitenkin keskustelupalstoilla kehutun palveluntarjoajan. Päädyin ottamaan virtuaalipalvelimen DigitalOceanilta. Alla olevissa kuvissa näkyy valinnat, jotka tein ”dropletin” luonnissa. Ympäristön sai pystyyn muutamassa minuutissa. Systeemin speksit ovat suunnilleen samat, kuin Capnovalta ottamassamme Erppianin kehityspalvelimessa. Hinta on varmuuskopioinnin kanssa (+20% kuukausittaiseen summaan) vajaa 9 €/kk. Suorastaan naurettavan halpaa! Mielenkiintoista testata, miten hyvin OpenERP tuolla pyörii. Toki asiakkaiden tuotantoympäristöksi isommille tieto- ja käyttäjämäärille kannattaa valita vähän järeämpi rauta.

Seuraavaksi on edessä OE:n asennus. Siinä mennäänkin kokonaan oman osaamisalueeni ulkopuolelle. Haluan kuitenkin selvittää myös sen, minkälainen homma tuo asentaminen on ja toivottavasti opin sen samalla itsekin. Joudun kilauttamaan kaverille…

OpenERP:n sivuilla partnereiksi on tällä hetkellä listattu neljä suomalaista yritystä. Järjestelmää voi kuitenkin tarjota asiakkaille aivan yhtä hyvin olematta ”virallinen partneri”. Käytännössähän partneriksi pääsee, kun maksaa muutaman tuhat euroa ja osallistuu tiettyyn määrään maksullisia koulutuksia, joiden hinnoista minulla ei ole tarkempaa tietoa. Oheisissa kuvissa on lisätietoa partneriohjelman eri tasoista, vaatimuksista ja hyödyistä (vuonna 2013). Kaikki Suomen OE-partnerit ovat ensimmäistä tasoa ”Ready”. Tuo partneriohjelma lienee OpenERP:n itsensä merkittävä tulonlähde heidän oman SaaS-ympäristönsä lisäksi. Joku ansaintamekanismihan heilläkin on oltava, koska avoimen lähdekoodin järjestelmässä ei ole lisenssimaksuja.

Olemme myös Erppian Oy:ssä harkinneet partneriksi ryhtymistä ja asia on edelleen harkinnassa. Tällä hetkellä vain koko yrityksemme toiminta on ollut muutenkin vähän tyhjäkäynnillä, koska yhtään OE-käyttöönottoprojektia ole käynnissä ja kaikki osakkaat ovat kiireisiä muissa projekteissaan.

 

 

Aloitin OpenERP:iin tutustumisen tosissani vajaa vuosi sitten (syksyllä 2013). Asiaa vauhditti eräs potentiaalinen asiakas, jonka oli määrä ottaa OE käyttöönsä hyvin nopeassa aikataulussa vielä vuoden 2013 puolella. Noihin aikoihin perustimme myös uuden yrityksen, Erppian Oy:n (ei enää toiminnassa), jonka oli määrä olla toimittajana tuossa ensimmäisessä ja myös kaikissa sen jälkeen tulevissa uusissa OE-asiakkuuksissamme.

Tuo ensimmäinen toimitusprojektimme paisui paisumistaan – kunnes lopulta OpenERP:n rajat tulivat vastaan juuri sellaisissa toiminnallisuuksissa, jotka asiakas koki tärkeiksi omassa toiminnassaan. Emme löytäneet riittävän fiksua tapaa, millä työntekijät voisivat syöttää tunteja suoraan tuotannon työtilaukselle, kuinka myös työ olisi näkynyt reaaliaikaisesti keskeneräisen tuotannon varastopaikalla ja kuinka työtilaukselle syötettyjä tunteja olisi voitu käyttää tehokkaasti hyväksi tuotteiden jälkilaskelmissa. OpenERP:ssä on hyvä reaaliaikainen varastokirjanpito, jos työtuntien osuus yksittäisten tuotteiden kustannuksissa ei ole merkittävä (jolloin työtunteja ei tarvitsisi huomioida tuotteiden varastokirjanpidossa). Noin siis ainakin versiossa 7, toivottavasti piakkoin julkaistava versio 8 tuo parannusta tuohon.

Asiakasprospektistamme ei sitten lopulta tullutkaan asiakasta, mutta oma tietämys OpenERP:n kyvykkyyksistä ja kykenemättömyyksistä lisääntyi todella paljon. Nyt tiedän, minkälaisen liiketoiminnan pyöritykseen out-of-the-box OpenERP ei välttämättä ole paras vaihtoehto ja minkälaiseen toimintaan se sen sijaan voisi sopia erinomaisesti. Tuota tietämystäni minun on tarkoitus edelleen syventää tässä ”valmisratkaisunkehitysharjoituksessani”, jotta tulevissa myynti-caseissa voin jo demoiluvaiheessa sanoa perustellusti, miten hyvin ratkaisumme asiakkaalle soveltuu. Kaikki olisi toki ratkaistavissa koodaamalla, mutta nyt on tarkoitus nimenomaan välttää asiakaskohtaisia räätälöintejä, jotta ratkaisu pysyisi halpana sekä helppona ja nopeana ottaa käyttöön. Tällä lähestymistavalla myös varmistetaan, että asiakasympäristöt pystytään päivittämään pienellä riskillä, kun OpenERP julkaisee uusia versioita tuotteesta.

Ryhdyn kirjoittamaan blogia OpenERP-ratkaisun kehityksestä. Minulla on jo jonkin verran aikaisempaa kokemusta OpenERP:stä, mutta lähden nyt uudestaan ikään kuin nollasta liikenteeseen ja käyn tässä blogissani läpi kaikki kehitystyössä eteen tulevat haasteet. Pari pahaa on mielessä heti päällimmäisenä, mutta niistäkin enemmän tuonnempana. Kehitystyöllä en siis tarkoita koodaamista, koska sitä en osaa lainkaan. Pyrin rakentamaan ratkaisun OpenERP:in perusmoduuleilla ja yhteisön koodaamilla lisätoiminnallisuuksilla, joita onkin kertynyt jo melkoinen määrä.

Tavoitteenani on kehittää ratkaisusta mahdollisimman valmis paketti sellaisille toimialoille, joille järjestelmä soveltuu parhaiten. Mille – siitä en ole vielä ihan varma, mutta toivottavasti sekin kirkastuu työn edetessä. 

OpenERP on avoimen lähdekoodin tuote ja aion olla tässä blogissanikin täysin avoin. Jos järjestelmä on mielestäni joiltain osin ihan paska, tulen sen myös rehellisesti niin kertomaan.

Alakategoriat