Asensin Odoon SaaS:sta ottamaani 14 päivän ilmaiseen trialiin normaalien ERP-moduulien lisäksi myös uudet kotisivujen, verkkokaupan ja blogin tekemiseen julkaistut moduulit (Website Builder, eCommerce ja Blogs).

Odoon SaaS:ssa jokainen noista moduuleista luo oman sivunsa sivustolle <fiman_nimi>.odoo.com. Noita sivuja voi tuolla Website Builderilla luoda helposti lisääkin, joten sen takia en oikein ymmärtänyt, miksi toi Blogs-moduuli täytyi olla erikseen. Verkkosivujen sisältöjä oli todella helppo luoda/editoida graafisessa muodossa erilaisia ”sisältöpalikoita” (Blocks) valitsemalla, raahaamalla ne haluamaansa paikkaan sivulla ja lisäämällä niihin haluamansa tekstit ja kuvat. Kotisivujen teko oli itse asiassa todella helppoa verrattuna nyt vaikka tähän Joomlaan, jolla näitä RockIT Oy:n kotisivuja olen ylläpitänyt. Nettisivujen tekemistä Odoolla voisi ehkä parhaiten verrata kalvon tekemiseen PowerPointilla, eli se ei vaadi sen enempää teknistä osaamista.

Itseäni noista moduuleista kiinnosti varsinkin tuo verkkokauppa. Se näyttäisi toimivan hyvin samankaltaisesti, kuin muutkin käyttämäni verkkokaupat. Eri maksutapoja ei tosin ollut vielä valittavana montaa. ”Payment”-hakusanalla SaaS:n moduuleista haettaessa pystyi aktivoimaan maksutavat PayPal, Ogone ja Adyen. En tutkinut noita vielä sen enempää. Toivottavasti Odoo itse tai yhteisön kumppaniyritykset toteuttavat noita lisää nopeasti. Itse olen ainakin maksanut tekemäni verkkokauppaostokseni yleensä suoraan luottokortilla.

Odoon verkkokaupassa on hienoa, että se on suoraan osa ERP-systeemiä. Verkkokaupassa vahvistettu tilaus näkyy järjestelmässä suoraan ”tarjouspyyntönä” (Quotation), jonka voi yhdellä napinpainalluksella vahvistaa edelleen myyntilaukseksi. Verkkokaupassakin tehdyt tilaukset saadaan heti automaattisesti tilaustoimitusprosesseihin, tarvelaskentoihin ym. yrityksen toiminnanohjauksen prosesseihin mukaan.

Nopeasti summattuna en ehkä lähtisi ottamaan tuota Odoota verkkokauppoineen käyttöön yritykseen, jossa on tarve vain ja ainoastaan verkkokaupalle. Markkinoilla on kuitenkin paljon palveluntarjoajia, joiden palikoilla verkkokaupan saa nopeasti ja edullisesti pystyyn ja se sisältää suoraan kaikki halutut toiminnallisuudet, muun muassa kaikki tarvittavat maksutavat. Mutta jos yrityksellä on tarve vaihtaa tai ottaa myös ERP-järjestelmä käyttöön ja verkkokauppa on yksi myyntikanava muiden joukossa, ainakin silloin Odoota kannattaisi harkita.

 

OpenERP on vaihtanut/vaihtamassa nimensä Odooksi (https://www.odoo.com). Nimenmuutosta he perustelevat sillä, että järjestelmä on jo laajempi kuin mitä ERP-termillä yleisesti ymmärretään. Heidän oma tarkempi selitys, miksi nimi vaihdettiin, löytyy täältä.

Otin Odoo:n SaaS:sta noin viikko sitten ilmaisen trialin testattavaksi. Ainakin vielä järjestelmä näytti olevan sama ”vanha” OpenERP 7, mutta siihen oli jo aktivoitavissa myös uudet Odoo 8:n moduulit. Testailin niistä nopeasti webbisivujen tekoon tarjolla olevia palikoita, joiden avulla on helppo tehdä (ilman koodaustaitoja) yritykselle kotisivut, verkkokauppa ja blogi. Kirjoittelen noista vielä tarkemmin erikseen.

Kuten jo edellisessä kirjoituksessani totesin, kirjanpidon lokalisointipakettia Suomeen ei ole OpenERP:ssä vielä tarjolla. Jos se joltakin suomalaiselta OE-toimittajalta löytyy, se on toteutettu Open Source –hengen vastaisesti yhteisön ulkopuolella. Voihan se myöskin olla vasta tulossa, mutta en ole löytänyt vielä edes projektia tuohon liittyen Launchpad:sta.

Koko taloushallinnon kuntoon saattaminen vaatisi tilikartan ja verotietojen lokalisointien lisäksi vielä paljon muutakin. Heti ensimmäisenä tulee mieleen ainakin sähköiset liittymät pankkiin ja verottajalle. Olen miettinyt, että OpenERP-valmisratkaisunkehityksessä on kaksi eri lähestymistapaa, joista pitäisi oikeastaan valita molemmat:

  • Finvoice-muotoisen standardoidun laskuliittymän tekeminen, jonka avulla OpenERP:n voisi integroida myynti- ja ostolaskujen osalta Suomessa paljon käytettyihin ja niin ollen hyvin Suomeen jo lokalisoituihin kirjanpito-ohjelmistoihin. Kun ottaa huomioon, että suurin osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä on ulkoistanut taloushallintonsa, tämä olisi ehkä se realistisin tapa lähteä liikkeelle. Asiakasyritys voisi säilyttää taloushallinnon prosessinsa ainakin toistaiseksi ennallaan ja ottaa OpenERP:n käyttöön ensin muiden haluamiensa toimintojen ohjaukseen.
  • Olisi löydettävä hyvä tilitoimistokumppani, joka lähtisi mukaan kehittämään OpenERP-kirjanpidon lokalisointia, rakentelemaan tarvittavia liittymiä pankkien ja verottajan kanssa, testaamaan kirjanpidon raportteja jne, jotta myöhemmin asiakasyritysten kirjanpito pystyttäsiiin hoitamaan kokonaan OpenERP:n avulla ja voisimme tarjota asiakkaille yhdessä OpenERP-valmisratkaisua todellisena toiminnanohjauksen kokonaispalveluna.

Kaikista ihanteellisin ratkaisu tietenkin olisi, että löytyisi asiakas, jolla ei olisi niin kova kiire ERP-järjestelmänsä uusimiselle. Heidän nykyisen tilitoimistonsa kanssa yhdessä toteutettaisiin ensin tuo ykkönen ja sen jälkeen rauhassa myös kakkonen. Tuostahan tulisi toteutuessaan mukaan lähteneelle tilitoimistollekin hyvä lisä-business. Ja kehitysprojektit toteutettaisiin tietenkin Launchpadissa OE-yhteisön avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti tavoitteena saada toiminnallisuudet myös OpenERP-tuotteeseen mukaan. Suomen OpenERP-toimittajien pahimmat kilpailijat eivät kuitenkaan ole muut OpenERP-toimittajat, vaan Suomeen jo lokalisoidut ja tunnetummat ERP-järjestelmät!

OpenERP-moduulien asennus alkaa käytännössä kirjanpidon lokalisointipaketin asennuksella. Lokalisointipaketit pitävät sisällään maakohtaisten tilikarttojen lisäksi käytettävät veroprosentit. Nyt seuraa ehkä se ikävin yllätys: Suomen lokalisointipaketti puuttuu listoilta. Mikäli joku suomalaisista OpenERP-toimittajista on lokalisointipaketin tehnyt, se ei ole ainakaan tuonut sitä yhteisön muille toimijoille tarjolle ja toimii näin ollen avoimen lähdekoodin yhteisön filosofian vastaisesti. Tuolla asenteella ammutaan pidemmässä juoksussa myös itseään jalkaan, koska siinä provosoidaan myös muita pimittämään omia kehitystöitään. Voi myös olla, että suomalaiset toimijat eivät ole aluksi osanneet tai ehtineet tehdä kirjanpidon lokalisointipakettia, vaan ovat lähteneet ”manuaalisesti” luomaan tilikarttaa järjestelmään ja ovat myöhemmin kopioineet niin luotua kehityskantaa myös uusille asiakkaillensa käyttöön.

Suomen kirjanpidon OpenERP-lokalisoinnissa on tietenkin sekin haaste, että ei ole olemassa mitään virallista tilikarttaa, jota suositeltaisiin käytettäväksi. Päinvastoin löytyy useita erilaisia laajoja ja suppeita variaatioita neljällä tai viidellä numerolla koodattuna. Hämmästyttävää, miten tilanne voikin olla noin sekava. Jotenkin luulisi, että tilikarttojen standardointiin kannattaisi pyrkiä laajemminkin EU-tasolla.

Joku pakettihan äskenkin oli pakko valita. Valitsin vaihtoehdon ”Custom”, joka tuo käyttöön minimimäärän tilejä, jotta OpenERP-kokonaisuus ylipäätään toimii. Samassa yhteydessä piti myös syöttää oletusarvot myynti- ja ostoveroprosenteille, jonka jälkeen kirjanpitomoduuli asentui. Asennuksen jälkeen syntyneet ”custom”-tilit voi manuaalisesti nimetä uudestaan Suomen vastaaviksi ja luoda rakenteeseen mukaan myös muita tarvittavia tilejä. Tilejä voi myös ladata Excelin avulla OpenERP:iin, mutta sekin on tarkkaa puuhaa, jotta saa hierarkian, tilityypit, verokoodit jne. oikein. Iso homma kaiken kaikkiaan, joten tuo Suomen lokalisointipaketti helpottaisi paljon uusia OE-toimijoita ja olemassa oleviakin aina uutta ympäristöä luodessa. Mahtaisikohan tuonkaltaisen kehitystyöhön saada TE-keskuksesta tukea, jos löytäisin tuttavapiiristä jonkun hyvän koodarin jeesaamaan tuon paketin implementoinnissa?

Tilikartan lokalisoinnin lisäksi kirjanpitoa pitäisi tietenkin myös tehdä ja suuri osa yrityksistä on ulkoistanut tuon työn jollekin tilitoimistolle. Aion pohtia vaihtoehtoisia ratkaisuja tuohon kuvioon OpenERP-ratkaisunkehityksen kannalta omassa artikkelissaan myöhemmin.

OpenERP:iin on tarjolla satoja moduuleita ja muita lisätoiminnallisuuksia ja niitä tulee koko ajan lisää laajan Open Source –yhteisön toimesta. Itse asiassa noita Appseja on tällä hetkellä jo noin 1700 kappletta. Määrän näkee, kun ottaa oheisen kuvan applikaatiofiltteristä tuon ”Featured” pois.

Kun OpenERP:iin kirjautuu sisään ensimmäisen kerran, päätyy tuohon kuvan ”Apps”-asennusikkunaan, josta voi valita OE-instanssiinsa haluamansa moduulit ja lisätoiminnallisuudet. Perusmoduuleista on helppo valita tarvitsemansa, mutta vaatimustaso nousee noiden tuhansien lisä-applikaatioiden kohdalla, joista osa voisi olla hyvinkin hyödyllisiä. Silti eteen voi tulla myös tilanne, että juuri halutunlaista toiminnallisuutta ei löydy millään. Esimerkiksi siinä puihin menneessä asiakasprojektissamme käytimme paljon aikaa googletellessamme ja kaivaessamme foorumeilta tietoa, löytyykö sellaisiin toimintoihin jo tehtyä lisämoduulia, mihin emme perusmoduuleista löytäneet järjestelmää testatessa tukea. Koetan muistella noita puutteita yksityiskohtaisemmin, kun pääsen tässä valmisratkaisunkehitystyössäni yksittäisten moduulien analysointeihin saakka.

Noiden Appsien asennushan sujuu niiden kohdalla olevia ”Install”-nappuloita klikkaamaalla. Muutaman sekunnin päästä valikoista löytyy asennetut lisätoiminnallisuudet. Kaikkea ei tarvitse tietää valita heti, vaan Appseja voi asentaa lisää myöhemmin järjestelmän ollessa jo käytössä. Tää osa-alue ainakin toimii OpenERP:ssä erinomaisesti!